Aistien-tila oppimisympäristönä
Ihminen hahmottaa maailmaa aistiensa kautta, ja eri aistien ärsykkeet edistävät hyvinvointia sekä tukevat ja tehostavat oppimista. Aistien-tila voidaan rakentaa valmiiksi oppimis- tai kohtaamisen tilaksi, jolloin se tukee elämyksellistä, kokemuksellista ja yhteisöllistä oppimista. Tila on aina yksinkertaistettu ja subjektiivinen kuva todellisuudesta. Sen on tarkoitus herättää keskustelua ja ajatuksia.
Kokemuksellista oppimista
Aistien-tila tuo uusia mahdollisuuksia esimerkiksi historian, musiikin ja liikunnan opetukseen. Kielikahvilassa kielen käyttämistä harjoitellaan aidon tuntuisessa tilanteessa. Historian opetuksessa voidaan suunnitella ja rakentaa tiettyyn aikakauteen tai tapahtumaan liittyvä tila, jossa opetuksen sisältöä syvennetään kuvilla, äänillä ja muilla aistimateriaaleilla.
Äänet ja hajut aktivoivat oppijoita liittämään tapahtumat siihen, mitä he ovat aiemmin oppineet muistojen kautta. Kahden aistikanavan kautta tapahtuva aistiärsyke on intensiivisempi kuin yhden aistin ärsyke. Oppimistulokset paranevat sen mukaan, monenko aistin avulla opetusta havainnollistetaan (Luojus 2011):
• jos kuulee, muistiin jää 20 %
• jos näkee, muistiin jää 30 %
• jos sekä kuulee että näkee, muistiin jää 50 %
• jos saa lisäksi puhua, muistiin jää 70 %
• jos saa lisäksi tehdä itse, muistiin jää 90 %.
Moniaistisessa oppimisympäristössä aistiärsykkeitä voidaan kontrolloida, mikä vaikuttaa epäsuorasti oppimistuloksiin. Aistiärsykkeiden avulla voidaan laukaista toivottuja reaktioita, kuten kiinnostusta, ja vähentää oppimista haittaavia tekijöitä, kuten ahdistusta.
Kaikkia aisteja aktivoiva tila voi olla erittäin vaikuttava, ja ihmiset voivat reagoida siihen eri tavoin. Tilan tulisi olla mahdollisimman positiivinen elämys, ja eri aistielämyksiä tulee voida muokata kävijöiden toiveiden mukaan. Tilan ulkopuolella on hyvä olla informaatiota siitä, millaiseen tilaan ollaan tulossa. Tilassa on hyvä keskustella kriittisesti: mitä tila kertoo – tai mitä se ei kerro – ilmiöstä? Perustuuko se todellisuuteen vai mielikuviin? Millaisia tunteita tila herättää?
Lähteet:
Luojus, M. 2011. Pystynkö oppimaan? opas meille kaikille. Viitattu 12.8.2022. www.slideshare.net/MaaritLuojus/pyop-netti
Ajatusten herättelyä
Tilassa vierailevia voi herätellä pohtimaan esimerkiksi:
- Kuka olen? Mihin kuulun?
- Mikä on minulle tai meille tärkeää, merkityksellistä tai mielekästä?
- Mikä on muuttunut? Mikä on muutoksen taustalla?
- Mikä on yksilöllistä, yhteisöllistä, yleismaailmallista?
Menetelmäkuvauksia Aistien-tilojen toteuttamiseen
Aistien-tiloja on rakennettu erilaisiksi avoimiksi oppimisympäristöiksi. Alla olevista linkeistä löytyy kuvauksia tehdyistä tiloista ja ohjeita niiden toteuttamiseen.
Pilottiprojekteja
Aistien – avoimia oppimisympäristöjä kehittämässä -hankkeessa toteutettiin erilaisia pilottiprojekteja:
Luontotila Heinolassa
Heinolan kansalaisopiston Mediapaja toteutti luontoaiheisen Aistien-tilan oppimisympäristöksi. Tila toimi samalla multimediallisena harjoitustyönä mediapajalaisille. Tavoitteena oli hyödyntää Moniaistisen tilan tekemistä voimaannuttavana, yhdessä tekemisen ja toteuttamisen menetelmänä. Luontotilassa haluttiin luoda eri aistikokemuksia tarjoava ympäristö ja tuoda esiin lähialueen luontoon ja ympäristökasvatukseen liittyvää tietoa. Luontoaiheinen Aistien-tila on toiminut pohjana kansalaisopiston luontokurssien kehittämiselle.
Aistien-menetelmää kylätoiminnassa
Hämeen kylät ry on kehittänyt yhdessä kolmen eri kylän kanssa Aistien-menetelmää osana kylätoimintaa ja kyläsuunnittelua. Esimerkiksi Sajaniemen kylän Taidemäelle rakennettiin sauna-aiheinen Aistien-tila. Teema saatiin kylässä syntyneen kirjailija Sakari Pälsin saunaperinnettä kuvanneista teksteistä ja kyläläisten omista muistoista ja kokemuksista. Aistien-hanke ja Moniaistisen tilan rakentaminen toi kylälle positiivista ajattelua ja uusia ideoita kylän toimintaan. Aistien-menetelmä otettiin Taidemäellä käyttöön, ja siellä on rakennettu eri teemoista uusia Aistien-tiloja.
Kirjaston historiaa ja nykypäivää Heinolassa
”Sain ensimmäisen kirjastokortin syksyllä 1953 aloittaessani oppikoulun. Kävin kirjastossa miltei joka päivä, sillä lastenosastolta sai lainata kerralla vain kaksi kirjaa.”
Heinolan kansalaisopisto toteutti Heinolan kaupunginkirjaston historiaan ja nykypäivään liittyvän Aistien-tilan yhdessä kaupunginkirjaston ja -museon kanssa. Tilan tarkoituksena oli tuoda esille kirjaston elinkaareen liittyviä asioita sekä herättää keskustelua kirjaston merkityksestä. Tila innoitti myös vierailijoita muistelemaan omia kirjastokokemuksiaan ja kirjaamaan niitä muiden nähtäviksi.
Aistien-menetelmä kulttuurin välittäjänä
Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat toteuttivat Aistien-menetelmällä toiminnallisen opinnäytetyön, jossa yhdessä burmalaisten äitien kanssa tehtiin Moniaistinen tila. Tilan avulla haluttiin tukea burmalaisten äitien omaa kulttuuria ja esitellä sitä heidän lapsilleen. Ryhmätapaamisissa esiin nousseiden teemojen pohjalta äidit suunnittelivat ja rakensivat burmalaisen Aistien-tilan, jonne he kutsuivat lapsensa. Opinnäytetyössä Aistien-tila toimi kulttuurin tukemisen välineenä ja äitien antama palaute toiminnasta oli positiivista. Tässä toiminnallisessa opinnäytetyössä Aistien-tila toimi onnistuneesti kulttuurin tukemisen välineenä.